Suomalaiset rakastavat ravintoloita

Suomessa ei ole aina harrastettu ravintoloita

Ravintoloissa käyminen oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosina vielä harvojen huvia. Suomi oli aiemmin yksi Euroopan köyhimpiä maita, jossa ei ollut suurta aatelisluokkaa tai porvaristoa, joka olisi nauttinut ylellisyyksistä, minkä takia ravintoloissa käyminen on ollut harvojen herkkua. Kautta historian ruokaan on suhtauduttu hyvin pragmaattisesti, ja ruoka on ollut kansallemme väline selviytyä päivästä päivään.

Köyhyydestä huolimatta on Suomen kaupungeissa aina ollut muutamia perinteikkäitä ravintoloita, joissa ylhäisö on viettänyt aikaa. Monien ravintoloiden historia yltää 1800-luvulle saakka. Tällaisista ravintoloista on toiminnassa edelleen Suomen vanhin ravintola Kaisaniemi, jossa ovat viihtyneet monet Suomen historian suurmiehet, kuten J.V. Snellmann, Eino Leino, Jean Sibelius ja Carl Gustav Mannerheim. Muita vanhoja Helsingissä yhä toimivia ravintoloita ovat ravintola Kappeli, ravintola Salve, ravintola Kappeli ja ravintola Seurahuone. Muualta Suomesta löytyy myös lukuisia vanhoja ravintoloita, kuten Turusta ravintolat Pinella ja Samppalinnan Paviljonki, Hangon kasino sekä ravintola Kairo Kotkasta.

Kun 1800-luvulla ravintoloissa käyminen ei ollut kovinkaan yleistä tavallisen kansan keskuudessa alkoi asiaan tulla muutosta sodan jälkeen. Jälleenrakennuksen aikana Suomi alkoi hiljalleen vaurastua ja ravintoloissa käymisestä tuli yleisempää. Ravintoloissa käytiin usein kerran vuodessa ja tämä oli juhlallinen tapahtuma erityisesti silloin, kun maaseudun väki matkasi kaupunkiin ravintolaan.

Ravintoloissa käyminen muuttuu

Ravintolalla on tarkoitettu Suomessa eri asioita ja eri aikoina. Vanhan kansan keskuudessa ravintolaksi ei voinut mieltää mitä tahansa paikkaa, jossa tarjoillaan ruokaa, vaan niitä nimitettiin usein kuppiloiksi. Nyky-Suomessa ei enää perinteisiä kuppiloita juurikaan ole, sillä niiden tilalle ovat tulleet ulkomaalaisten pyörittämät kebab-pitseriat sekä erilaiset pikaruokaketjut. Jälkimmäiset mainostavat itseään usein ravintoloina, vaikkakin niitä tulisi kutsua lähinnä pitserioina tai pikaruokaloina.

On vaikea sanoa miksi fast food eli pikaruoka on noussut suomalaisten suureen suosioon. Yksi syy tässä saattaa olla myös se, että yhä suurempi määrä kotitalouksista on yksineläjien talouksia. Toisaalta tarve yhteisöllisyyden kokemisesta on lisääntynyt Suomessa ja moni haluaa nauttia ruokaa yhdessä muiden kanssa. Yksi hyvä tapa järjestää juhlat omassa kodissa, jolloin omaan kotiin syntyy helposti ravintola yhdeksi päiväksi. Kaikkein kivointa on teemajuhlien järjestäminen, joihin saa helposti tarvikkeita erilaisista tapahtumakaupoista, kuten partyking.fi, joka takaa, että omista juhlista tulee eittämättä ikimuistoiset. Monille ihmisistä ravintoloissa käymisen idea ei ole välttämättä syödä siis mahdollisimman kallista ja erikoista ruokaa, vaan nauttia syömisestä ystävien ja perheen jäsenten kanssa.

Sittemmin ravintolakulttuuri on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut suuressa muutoksessa. Moni perinteinen suomalainen ravintola on joutunut sulkemaan ovensa. Asiakkaat etsivät nykyään uusia ja toisistaan mahdollisimman paljon poikkeavia makuelämyksiä. Nykyään ei ole lainkaan trendikästä käydä samassa ravintolassa monta kertaa, ja hyvin harvoilla ihmisillä on enää omat kantapaikkansa. Poikkeuksen tekevät usein arvostetut perheet, jotka ovat saattaneet käydä samassa ravintolassa vuosikymmeniä. Toisaalta monille suomalaisille ravintoloissa käyminen ei ole enää niin juhlava tai vakava tapahtuma. Moni menee ravintolaan rennolla asenteella, jossa tärkeintä on vatsan saaminen niin kutsutuksi “täyteen”.

Tposaaöta ravintolassa käymisen päätarkoitus on suomalaisten keskuudessa pysynyt täysin samana jo vuosikymmenten aikana. Monille ihmisille ravintolat ovat perinteisesti olleet arvostettuja tiloja, joita on aina leimannut tietynlainen arvokkuus ja tyylikkyys. Vaikka ravintolakulttuurissa on arvostettu eri aikoina eri asioita, ovat perinteiset suomalaiset ravintolat olleet aina paikkoja, joista on haettu pientä luksusta harmaan arjen lomassa.